Menestystakomo Oy | Fredrikinkatu 61A | 00100 HELSINKI | FINLAND

Please reload

Viimeisimmät artikkelit

Projektityökalu prosessijohtamiseen – WBS-menetelmällä "tuotos"-johtamiseen (Work Breakdown Structure)

04.01.2018

1/10
Please reload

Suosituimmat artikkelit

Ryömintä kohti loppuluiskaa vai taistelu seisten?

29.8.2017

On sunnuntai-iltapäivä. Olisi kiva viettää vapaa-aikaa perheen tai jonkun harrastuksen parissa. Kuitenkin alkaa työasiat hiipiä mieleen. Valtaako sunnuntaineuroosi mielen? Eilen oli kivaa, mutta nyt sekin kiva tuntuu menettävän merkityksensä ja piristävän vaikutuksensa. Ei huvita mikään? Miten sitä taas selviää tästäkin viikosta?

 

Aamulla - huonosti nukuttu yö takana, mielessä juuri katsotut masentavat maailmanlopun aamu-uutiset, pientä aamukinaa viikon hommista, itsekurin rippeillä pakotettu lähtö töihin ja taas pelkkiä nuijia liikenteessä. Pääsen kuitenkin töihin. Miten sielläkin voikin olla niin ankea tunnelma? Työkin tuntuu sujuvan jotenkin tahmeasti ja asiat eivät vain tunnu hoituvan niin kuin ennen.

 

Johtokin jauhaa nykyään vain huonoista markkinoista, laskeneesta tilauskannasta ja kustannusten leikkaus tuntuu olevan elämää suurempaa toimintaa. Ja onkohan yyteet tulossa? Mitä se yyteekään tarkoittaa? Eikö se alkujaan ollut tarkoitus, että ratkaistaan yhdessä ongelmia? Kaverin firmassa oli juuri yyteet. Ei sielläkään juuri mietitty yhdessä ja porukkaa sai lähteä ilman vaihtoehtoja. Eikö olisi pitänyt miettiä asioita uusiksi jo ennen noita halvatun yyteitä. Hatuttaa jo valmiiksi niin, ettei veri kierrä.

 

Sähköposti täynnä kaikkea ”kiintoisaa”, jota joku on hädissään kirjoitellut viikonlopun aikana, kun ei viikolla ehtinyt. Viime tipassa tehtyjä palaverikutsuja ilman agendaa ja tavoitteita. Mitähän minäkin siellä teen? Eikö voisi vain kysyä sitä yhtä asiaa vaikka eemelillä, jos se on ainoa syy osanottoon, niin kuin usein on? Miten näitä turhia ja surkeita palavereita on näin paljon? Olisi tässä ”oikeitakin” töitä.

 

Tuotteet ovat samat vanhat ja myynti laskee pikku hiljaa. ”Prosesseja” pyöritetään niin kuin ennenkin vaikka niissä selkeitä kapeikkoja, jopa mustia aukkoja. Tehdään paljon turhaa ja tehottomasti, resursseja ja selvää rahaa kuluu hukkaan joka puolella.

 

Projektikin on jo myöhässä aikataulustaan ja tuotoksetkin taitaa olla jotain muuta kuin piti. Emmekö voisi jo myöntää, että pitäisi tunnustaa tosiasiat, pysäyttää projekti ja suunnitella kokonaan uudestaan. Ja nuokin jutut tuossa pitäisi miettiä ja päättää. Pää on jumissa ja kiire olisi. Puhelimella et saa ketään kiinni. Miksei muuten täällä kukaan enää naura tai edes juttele muuten kuin valittaakseen - niin kuin minä nyt? Käynkö vaan täällä töissä vai saanko oikeasti jotain aikaankin?

 

Kuvittelua vai todellisuutta? Onko meillä tosiaan jo tällaista vai olemmeko vasta ajautumassa tuohon toivottomaan lopunalun tilaan, ns. loppuluiskaan? Käykö meille kuin sille kuuluisalle keitetylle sammakolle, joka ei veden pikkuhiljaa kuumetessa älynnyt hypätä pois kattilasta vai olemmeko jo kiehumassa?

 

 

EI PERKELE! Hommat pitää miettiä ihan uudestaan - vaikka ihan alusta? Mutta mitä meillä sitten pitäisi tehdä? Pitäisikö aloittaa strategiasta, jota ei ole uusittu vuosiin eikä siitä vanhasta kukaan mitään ymmärtänytkään. Miettiä kokonaan uusi suunta. Ja miten saisimme porukkaan heti toivoa ja uutta intoa? Pitäisikö pitää oikeat yyteet, jossa yhdessä mietitään miten tästä eteenpäin ja käynnistetään hommat? Lopetetaan ryömintä ja noustaan ylös.

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Seuraa meitä
Please reload

Etsi tageilla
Please reload

Arkisto
  • Menestystakomo Oy
  • Menestystakomo Oy