Menestystakomo Oy | Fredrikinkatu 61A | 00100 HELSINKI | FINLAND

Please reload

Viimeisimmät artikkelit

Projektityökalu prosessijohtamiseen – WBS-menetelmällä "tuotos"-johtamiseen (Work Breakdown Structure)

04.01.2018

1/10
Please reload

Suosituimmat artikkelit

Kannattaisiko tutustua TOC -teoriaan ns. kapeikkoajatteluun?

2.12.2017

TOC tulee sanoista Theory Of Constraints. Se on prosessien ja systeemien esteiden ja kapeikkojen poistamiseen perustuva prosessin- ja laatujohtamisen teoria, jonka kehitti israelilainen Eliyahu Goldratt. Tämän teorian mukaan kaikissa prosesseissa on esteitä ja pullonkauloja, ns. kapeikkoja, jotka saattavat rajoittavaa koko prosessin tuottavuutta. TOC sisältää paljon menetelmiä ja työkaluja, joista esittelen tässä prosessin parantamisen erään keskeisen menetelmän.

 

Menetelmän perusolettamus on, että prosessin tavoitteena on aina kasvattaa liikevaihtoa.

Kasvun tavoitteluun johtaa kolme tietä:

  • tuottavuuden parantaminen

  • varastojen optimointi

  • tuotantokustannusten supistus

Kehittämisen peruskysymykset ovat:

  • mitä muuttaa?

  • miten muuttaa?

  • miten saada aikaiseksi muutos?

Kehittämisen viisi porrasta ovat:

  1. tunnista kapeikko

  2. päätä kuinka voit hyödyntää kapeikkoa

  3. tahdista koko prosessi kapeikon tahtiin

  4. kehitä prosessia ja poista kapeikko

  5. palaa kohtaan yksi

Eli prosessin toimivuuden analysoinnissa on oleellista tunnistaa ensin oikea, tuottavuutta rajoittava, kapeikko. Näin ei paikata seurauksia vaan pureudutaan ongelman alkuperäiseen lähteeseen. Kun tämä kapeikko on tunnistettu, sitä hyödynnetään parantamalla nopeasti sen suorituskykyä, esimerkiksi lisäämällä resursseja kapeikon avartamiseksi. Näin voidaan vaikuttaa suoraan kokonaistuottavuuteen. Seuraavaksi pitää tahdistaa koko prosessi kapeikon läpäisykyvyn mukaiseksi. Muuten ei koko prosessia saada sujuvaksi ja saattaa tapahtua prosessin ruuhkautuminen. Edellä kuvatut toimenpiteet tehdään välittömästi ja ratkaisut usein väliaikaisia, ns. taktisia toimenpiteitä.

 

Tämän jälkeen voidaan siirtyä kaikessa rauhassa ns. strategisen tason kehittämiseen. Eli ratkaistaan ongelmat ja poistetaan kapeikko pysyvästi. Seuraavaksi, kun kapeikko on kokonaan poistettu, voidaan siirtyä viimeiseen kohtaan eli palataan kohtaan yksi, etsimään seuraavaa tuottavuutta rajoittavaa kapeikkoa.

 

Yllä esitelty malli on hyvä esimerkki kapeikkoajattelun lukuisista käytännönläheisistä ja suoraviivaisista menetelmistä. Mutta TOC-teoria ei ole pelkkiä menetelmiä ja työkaluja vaan siihen sisältyy perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos. Teorian mukaan meidän tulee ajatella ongelmia, ratkaisuja, maaleja ja tavoitteita, periaatteita, prosesseja ja mittareita eri tavoin ja eri näkökulmasta.

 

Kapeikkoajattelu on edelleen erittäin ajankohtainen lähestymistapa huolimatta siitä, että se alun perin on kehitetty ja julkaistu useampi vuosikymmen sitten. Sen menetelmiä ja työkaluja voidaan soveltaa lähes mihin hyvänsä toimintaan. Lisäksi siitä on eri versioita liiketoiminnan eri alueille. Teoriaa sovelletaan maailmalla tuhansissa organisaatioissa ja TOC-teoriaa käsitteleviä Goldratt’in ja muiden kirjoittamia teoksia on käännetty 23 kielelle.

 

Selkeästä ymmärrettävyydestään ja helposti havaittavasta toimivuudestaan huolimatta,  kapeikkoajattelu ei kuitenkaan ole Suomessa kovin tunnettu, jos ollenkaan. Mitä arvelet? Kannattaisiko edellä kuvatun menetelmäesimerkin perusteella tutustua lisää TOC -teorian maailmaan?

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Seuraa meitä
Please reload

Etsi tageilla
Please reload

Arkisto
  • Menestystakomo Oy
  • Menestystakomo Oy